Leena oli tullut viettämään pääsiäistä vanhempiensa luo. Kun Leena ja isä lähtivät käymään navetassa kahdestaan, isä kertoi, että Leenan äiti on maksanut useita tuhansia euroja erääseen hyväntekeväisyysprojektiin. Leena hämmentyi, sillä molemmat vanhemmat olivat tarkkoja rahankäyttäjiä.
– Kun isä kertoi, että tuhansia euroja on mennyt tarkoitukseen, jota isä ei kunnolla osannut selittää, minulle tuli aavistus, että nyt ei ole pienestä jutusta kyse, Leena kertoo.
Äiti oli keittiössä laittamassa ruokaa, kun isä ja Leena palasivat kotiin. Leena kysyi heti
asiasta äidiltään, Keväältä. Äiti vakuutti, ettei Leenan tarvinnut huolehtia, sillä hän selvittäisi tilanteen itse. Leena ei kuitenkaan antanut periksi, vaan vaati äitiään kertomaan kaiken.
Hyväntekeväisyysprojekti
Helmikuussa 2023 Kevät huomasi ystäväpyynnön Metan Messengerissa. Yhteydenottaja
näytti tunnetulta suomalaiselta julkisuuden henkilöltä. Kevät hyväksyi kaveripyynnön.
– Ajattelin, että voinhan minä kuunnella hänen tarinansa. En nähnyt siinä mitään pahaa,
Kevät kertoo.
Siitä alkoi noin pari kuukautta kestänyt viestittely. Kevät ja uusi tuttavuus kirjoittivat toisilleen harrastuksistaan ja kuulumisistaan. Mistään kovin henkilökohtaisesta ei viesteissä puhuttu.
Muutaman viikon kuluttua uusi tuttavuus kertoi olevansa hyvissä varoissa ja haluavansa
tehdä tuntuvan rahallisen lahjoituksen eräälle suomalaiselle perhekodille.
Kevään mielestä ajatus oli oikein hyvä.
Viestittely jatkui jonkin aikaa tavalliseen tapaan. Sitten mies kertoi tarvitsevansa Kevään
apua rahalahjoituksen toimittamisessa perhekodille.
Kevät kieltäytyi, mutta mies oli sinnikäs.
– Hän vakuutti, että hänellä ei ole ketään muuta, kuka voisi auttaa, Kevät kertoo.
Suostuttelu jatkui. Mies kertoi, että rahat olivat pankissa ulkomailla ja tulisivat laivalla
Helsinkiin. Sieltä välitysfirma toimittaisi rahapaketin Kevään kotiin, ja hänen tulisi viedä rahat perhekodille.
Lisää rahaa
Lopulta Kevät antoi periksi. Hän lupasi auttaa miestä ja toimittaa rahat perille. Tässä
vaiheessa viestittelyyn liittyi mukaan välitysfirma.
– Yhtäkkiä tulikin ilmoitus, että minun pitää maksaa tullimaksua 4600 euroa, Kevät kertoo.
Kevät kieltäytyi useita kertoja maksamasta rahasummaa. Julkisuuden henkilöksi tekeytynyt mies vakuutti, että Kevät saisi kyllä rahansa takaisin.
Lopulta Kevät otti kulutusluottoa, ja maksoi summan välitysfirman antamalle tilille.
Vaikka tullimaksu oli maksettu, rahalähetystä ei kuulunut. Jonkin ajan kuluttua lähetysfirma otti Kevääseen yhteyttä uudestaan. Koska kyseessä oli suuri rahasumma, lähetykseen vaadittiin vielä sertifikaatti, joka maksoi 8300 euroa.
– Silloin minuun alkoi tulla hirveä häpeä ja mietin, mihin voin olla yhteydessä. Aloin jollain tavalla ymmärtää, että tilanne ei ole ihan ok. Sitten aloin ahdistella kauheasti rahasummasta, koska ei minulla ollut irrottaa enää sellaista summaa, Kevät kertoo.
Tässä vaiheessa hän kääntyi puolisonsa puoleen ja kertoi kaiken. Puoliso ihmetteli tilannetta aluksi, mutta auttoi lopulta Kevättä maksamaan tarvittavan summan rahaa.
Rikosilmoitus
Leena kirjoitti äitinsä kertomat tapahtumat tarkasti ylös rikosilmoitusta varten. Hän pyysi äitiä ottamaan kuvakaappauksia viesteistä, joita tämä oli saanut huijareilta. Rikolliset olivat pitäneet yhteyttä Messengerin ja Google Chatin kautta sekä tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Leena liitti kuvakaappaukset sähköiseen rikosilmoitukseen.
– Vaikka tapahtunut oli valtava järkytys, olin samaan aikaan myös helpottunut, koska tiesin, että vanhempieni talous ei kaadu tähän, Leena sanoo.
Suuremmat tunteet tulivat vasta myöhemmin, kun Leena alkoi ymmärtää, että tilanne
vaikuttaisi hänen vanhempiensa väliseen suhteeseen.
Leena keskusteli huolistaan sisaruksensa kanssa. He päätyivät siihen, että olisi parempi,
että vanhemmat viettävät aikaa erillään. Sovittiin, että isä menisi hetkellisesti asumaan
Leenan sisaruksen luo ja äiti tulisi Leenan luo. Ratkaisu osoittautui hyväksi. Näin äiti ja isä saivat molemmat pohtia ja purkaa tilannetta tahoillaan.
Leena ei ole koskaan nähnyt äitiään henkisesti niin huonossa kunnossa kuin silloin, kun
huijaus tuli ilmi.
– Itsetuntoni oli niin heikoilla siinä vaiheessa, että kysyin monta kertaa lapsiltani,
arvostavatko he enää minua äitinä. Epäilin koko ajan sitä, rakastetaanko minua enää, Kevät kertoo.
Kriisikeskus
Kun pääsiäinen oli ohi, Kevät varasi itselleen ajan kriisikeskukseen. Puoliso tuli hänen
mukaansa. Kriisikeskuksessa voi asioida anonyymisti, eikä keskusteluja kirjata ylös.
Ensimmäisellä kerralla paikalla oli rikosuhripäivystyksen työntekijä, jonka kanssa pariskunta kävi läpi romanssihuijauksiin liittyviä asioita.
– Olin sokissa vielä siinä vaiheessa kaikesta tapahtuneesta. Kriisikeskuksessa oli todella
empaattisia ihmisiä, jotka muistuttivat koko ajan siitä, että voin kertoa vain sen, mitä haluan kertoa, Kevät kertoo.
– Häpeä, jota tunsin tuossa vaiheessa, oli tappava. Kun menin kauppaan, minusta tuntui, että kaikki katsovat minua ja tietävät, että minua on huijattu, Kevät kertoo.
Kriisikeskuksessa Keväälle selvisi, että hän oli joutunut romanssihuijauksen uhriksi. On
hyvin tyypillistä, että romanssihuijaukset aiheuttavat uhreissa syvää häpeää.
Kevät kävi vielä kolme kertaa kriisikeskuksen työntekijän puheilla loppukevään aikana. Hän kokee, että käynnit olivat tarpeellisia. Kesän hän pärjäsi ilman ulkopuolista apua.
– Siinä vaiheessa minulla oli turvallinen olo itseni kanssa ja saatoin pysähtyä tunteitteni
äärelle ja käsitellä niitä hieman.
Apua vertaistukiryhmästä
Kevät pyysi lapsiltaan ja puolisoltaan, ettei tilanteesta kerrottaisi kenellekään sukulaiselle tai ystävälle. Leena koki kuitenkin tarvitsevansa keskusteluapua. Niinpä hän soitti jo pääsiäisenä kriisipuhelimeen, joka onneksi päivysti myös pyhänä.
– Minulle oli ihan äärimmäisen tärkeää, että sain purkaa tilannetta täysin ulkopuoliselle
taholle pelkäämättä sitä, mitä seurauksia äidilleni tulee siitä.
Vertaistukea hän kokee saaneensa mediassa esillä olleista jutuista, joissa kerrotaan
romanssihuijauksista ja niiden uhreista. Googlatessaan lisää tietoa, hän löysi
Nettideittiturvan, jonne ohjasi äitinsä.
Kevät pääsi Janina Kosken ja Helmi Korhosen vetämään romanssihuijausten uhriksi
joutuneiden vertaistukiryhmään syksyllä. Tapaamisia oli yhteensä viisi.
Kevät kokee saaneensa vertaistukiryhmästä paljon apua. Tekee hyvää kuulla, että myös
muut ovat kokeneet saman kuin itse.
– Siellä oli todella fiksuja, koulutettuja naisia, jotka olivat samalla tavalla huijauksen uhreja kuin minä. Meille tähdennettiin koko ajan sitä, että emme ole itse syyllisiä, vaan olemme uhreja.
– Arvostan sitä, että he kaikki kertoivat oman tarinansa. Oman kokemuksen kertominen oli itselleni todella helpottavaa.
Myös Leena sai keskusteluapua Nettideittiturvasta. Hän kokee, että se oli tärkeää
tapahtumien prosessoinnissa ja ilmiön ymmärtämisessä.
– En aluksi tajunnut sitä, että kyseessä on romanssihuijaus, koska äitini oli kertonut, että hän ei ollut ihastunut. Mukana oli kuitenkin vahvaa kiintymystä, Leena sanoo.
– Nettideittiturvan henkilökunta on aiheeseen paneutunutta ja heillä on syvää ymmärrystä ilmiöstä, joten koin, että minun ei tarvinnut ”kouluttaa ammattilaisia” aiheesta. Sen sijaan Kriisipuhelimen henkilö ei tuntenut ilmiötä, ja se vaikutti siihen, miten koin tulevani kuulluksi.
Jäljet johtivat ulkomaille
Viikkoa ennen joulua poliisi ilmoitti Keväälle, että tapauksen tutkinta oli keskeytetty.
Huijareiden jäljet johtivat ulkomaille, joten huijausta oli mahdotonta selvittää enempää.
Samoihin aikoihin Kevät sai yhteydenoton myös pankista.
– Asiaani hoitanut toimihenkilö soitti ja kertoi, että pankki oli löytänyt rahani italialaisesta pankista, Kevät kertoo.
Virkailija kysyi, haluaisiko Kevät ryhtyä vaatimaan rahojaan takaisin. Pankki ei kuitenkaan ottaisi vastuuta kuluista, jotka saattaisivat muodostua isoiksi.
– Sanoin siinä hetkessä, että olen nyt sulattanut nämä tappiot itselleni. En tule vaatimaan rahojani takaisin, koska en halua aiheuttaa enempää vahinkoa itselleni.
Puolisonsa kanssa Kevät sopi maksujärjestelystä. Hän maksaa kuukausittain pienen
summan puolisolle ja lyhentää velkaansa. Kulutusluoton Kevät maksoi rahoilla, jotka nosti omista sijoitusrahastoistaan.
Tieto auttaa hyväksymään
Aluksi Leena tunsi huijareita kohtaan suunnatonta raivoa. Tieto romanssihuijauksista ja
niiden taustalla olevista tekijöistä ja ilmiöistä on auttanut häntä menemään eteenpäin.
– Tieto, että taustalla ei ole niin sanotusti “oikeita ihmisiä”, vaan järjestäytynyt rikollisuus, jopa eräänlainen koneisto, joka tehtailee näitä rikoksia, on auttanut siinä, ettei tarvitse olla katkera jotain yksittäistä henkilöä kohtaan, Leena sanoo.
– Kun ymmärtää huijausten mekanismeja, ymmärtää myös, että näin voi tapahtua kenelle vain, Leena kertoo.
Leena on muistuttanut myös äitiään siitä, että katkeroituminen on turhaa.
– Olen sanonut, että emme saa antaa enää yhtään minuuttia elämästämme näille huijareille. He veivät meiltä jo ihan tarpeeksi, Leena sanoo.
Kohti toipumista
Nyt tapahtumista on kulunut lähes vuosi. Kevät kokee, että toipuminen on hyvässä
vaiheessa.
– Oli kausi, jolloin vihasin huijareita. Olen myös ollut omasta sinisilmäisyydestäni
äärimmäisen vihainen. Enää asia ei pyöri mielessä ihan koko ajan, Kevät sanoo.
Hän on kiitollinen siitä, että matkan varrelle on osunut empaattisia ihmisiä.
– Minulle sattui pankkitoimihenkilö, joka oli ymmärtäväinen eikä millään
tavalla näyttänyt siltä, että olisi syyttänyt minua. Hän kohteli minua arvokkaana ihmisenä, joka hoiti ikävää asiaa, ja se auttoi eteenpäin.
Kevät on kiitollinen myös puolisolleen, jonka kanssa suhde on nyt hyvä sekä tietysti
lapsilleen.
– Olen kiitollinen, että Leena oli niin topakka pääsiäisenä ja vaati minua kertomaan kaiken, Kevät sanoo.
Koska Kevät ei enää halua viettää aikaansa sosiaalisessa mediassa, hän on pyytänyt
lapsiaan poistamaan itseltään kaikki some-kanavat.
– Voin elää parempaa elämää näin. En halua alkaa vahtimaan, kuka on rikollinen tai huijari. Toipumisessa tärkeitä asioita ovat olleet vertaistukiryhmästä saatu tuki, kirjoittaminen ja luonto.
– Viihdyn paljon luonnossa ja etenkin puutarha on intohimoni. Se saa minut voimaan hyvin. Odotan jo kevättä ja katselen kasviluetteloa. On tervehdyttävää, kun saa katsoa
ensimmäisiä kukkia, jotka puskevat nurmesta ulos.
Kirjoittanut Kata-Riina Tricarico-Heinonen osana Sexpo-säätiön seksuaalinevojakoulutuksen työharjoittelua.