Hyppää sisältöön

3.3 Rakentava aggressio osana toipumista

Rakentava ja myönteinen aggressio vie romanssihuijauksen kokemuksesta toipumista eteenpäin.

Rakentava ja myönteinen aggressio vie romanssihuijauksen kokemuksesta toipumista eteenpäin. Myönteinen ja rakentava aggressio saa meidät toimimaan ja tarttumaan asioihin, esimerkiksi hakeutumaan avun piiriin tai arkisemmin esimerkiksi aamuisin nousemaan ylös sängystä valmistamaan aamupalaa. Rakentava aggressio siis ohjautuu suoraan itseä eteenpäin vievään myönteiseen toimintaan, kun taas tuhoava aggressio vie energiaa ja saa toimimaan esimerkiksi arvojaan sekä itseään vastaan.

Tuhoava aggressio voi näyttäytyä armottomana sisäisenä puheena romanssihuijauksen kokemuksen jälkeen. Rakentavaa aggressiota tarvitaan itsensä arvostukseen, jämäkkään ilmaisuun ja väkivallattomaan vuorovaikutukseen.

Aggression tunne kertoo meille tarpeista, toiveista ja rajoista. Missä kohtaa ne ovat linjassa ja missä ne eivät toteudu tai eivät ole tulleet kuulluksi?

Myönteinen aggressio auttaa puolustamaan omia rajoja. Esimerkiksi romanssihuijauksesta toipumisen myötä myönteinen aggressio voi näkyä niin, että kokija tulee tietoiseksi omista henkisistä ja taloudellisista rajoistaan sekä oppii ilmaisemaan niitä. Myönteinen ja rakentava aggressio voi siis olla yksinkertaisesti sitä, että asettuu itse puolustamaan itseään.


Romanssihuijauksen kokemus voi herättää aggression tunnetta seuraavista syistä:

-Romanssihuijauksen aikana koettu henkisten ja taloudellisten rajojen rikkominen.
-Kokemus siitä, että ei tule kuulluksi ja nähdyksi samalla tavalla muissa ihmissuhteissa kuin etäparisuhteessa huijarin kanssa.
-Ymmärrys siitä, että on huijauksen aikana toiminut arvojensa vastaisesti.
-Huijauksen aiheuttama unettomuus ja jatkuva ylivireystila.
-Armoton ja negatiivinen sisäinen puhe romanssihuijauksen kokemuksen jälkeen.

Havainnoi omaa aggressiotasi ja vihan tunteitasi.
Ne tarjoavat sinulle mahdollisuuden etsiä vastauksia kysymyksiin: Mikä on minulle sopivaa ja hyväksyttävää? Mitä minä en hyväksy?

Kysymyksiä havainnoinnin ja pohdinnan tueksi:

  • Milloin oma vihaisuus tuntuu itselle hyvältä ja sopivalta, milloin taas tunteena kielletyltä?
  • Milloin ja miten käytät omaa aggression voimaasi ”hyvän” palveluksessa?
     Esimerkiksi: tunnistat oman vihaisuutesi, hyväksyt sen omana tunteenasi, ehkä jopa ymmärrät, mistä se kumpuaa, ja/tai saat oman rajasi kerrottua (tai muuten ilmaistua) muille ihmisille omasta mielestäsi riittävän hyvin ja selkeästi.
  • Milloin omia rajoja on vaikea kertoa muille ihmisille? Miten silloin toimit?

Jämäkkyys on yksi osa tervettä ja rakentavaa aggressiota. Jämäkkyys ilmenee esimerkiksi silloin, kun ilmaisemme omia rajojamme toisille ihmisille. Jämäkkyyden taitoa (assertiivisuus) voi harjoitella etukäteen, voit puhua ääneen tai kirjoittaa:

  • Miten kerron rajani? Miten ilmaisen rajojani? (suhteessa omiin tarpeisiin, fyysiseen tilaan, mielipiteisiin, talouteen, henkiseen läheisyyteen, arjen asioihin) Esimerkiksi: ”Minä toivon, että toimisimme näin. Tämä ei käy minulle, ehdotan sen sijaan että … Minun rajani kulkee siinä ja tässä. Toivon, että kunnioitat mielipidettäni X.”
  • Harjoittele edelle mainitun kaltaista ilmaisua etukäteen. Voit harjoitella peilin edessä, ystävän tai muun läheisen kanssa, ammattilaisen kanssa tai itseksesi. Huomaat harjoittelun myötä, miten ilmaisustasi tulee luonnollisempaa ja jämäkämpää, eli tunteidesi ja tarpeidesi ilmaisu helpottuu harjoittelemalla. Harjoittelu mahdollistaa, että voit puolustaa väkivallattomasti omia rajojasi ja suojata sillä tavoin itseäsi ja hyvinvointiasi.

Terve aggressio on jokaiselle ihmiselle tärkeä sisäinen voima omien rajojen tunnistamiseksi ja ylläpitämiseksi.


Jatka osaan 3.4 Rajojen vahvistaminen