Hyppää sisältöön

3.2 Häpeä romanssihuijauksen kokemuksesta

Erilaiset tunteet, kuten häpeä tai syyllisyyden tunne, ovat tavallisia romanssihuijauksen kokemuksesta toivuttaessa.

Erilaiset tunteet, kuten häpeä tai syyllisyyden tunne, ovat tavallisia romanssihuijauksen kokemuksesta toivuttaessa. Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat helposti sekoittua toisiinsa vaikka ne eroavatkin toisistaan. Syyllisyyden tunne kertoo siitä, että ihminen kokee tehneensä jotakin väärin, kun taas häpeän tunne liittyy kokemukseen siitä, että on itse jotenkin vääränlainen. Häpeän tunne uhkaa koko minuuden kokemusta; ihminen saattaa ajatella olevansa jollain tavalla huono tai viallinen, koska on kokenut romanssihuijauksen.

Häpeä on reaktio tilanteessa, jossa hyväksytyksi tuleminen, yhteenkuuluvuus tai minäkäsitys on uhattuna. Häpeä on kipeä tunne sen vuoksi, koska se liittyy vahvasti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on hengissä olemisen edellytys. Samalla kun häpeää tuntiessa kokee menettävänsä kasvonsa, menettää samalla yhteyden muihin ihmisiin.

Häpeän tunteeseen voi liittyä voimakkaita kokemuksia arvottomuudesta. Romanssihuijatun häpeä voi joko voimistua tai vähentyä sen mukaan, miten romanssihuijaukseen suhtaudutaan kokijan ympärillä. Esimerkiksi mediakuvastossa usein toistuva kielteinen asenne uhreja kohtaan on omiaan lisäämään häpeän tunnetta, mutta toisaalta lähipiirin ymmärtäväinen ja lempeä suhtautuminen tapahtuneeseen voi estää häpeän syntymisen ylipäätään.

Kohtaamaton häpeä saattaa johtaa haitallisiin hallintakeinoihin. Alla olevassa kuvassa annetaan esimerkkejä, miten kohtaamattoman häpeän voi tunnistaa.


Kohtaamattoman häpeän voi tunnistaa esimerkiksi näistä tilanteista:

1. Romanssihuijauksen kokija voi eristäytyä itselleen tavanomaisista sosiaalisista tilanteista. Häpeä voi ilmetä siten, että hän ohittaa toipumiseen liittyvät tunteet ja tarpeet ja välttelee niitä eri tavoin.

2. Kokija syyttää lähtökohtaisesti itseään tapahtuneesta.  Tämä voi näyttäytyä ankaruutena, itsekritiikkinä tai itsetuhoisuutena.

3. Huijatuksi joutunut hyökkää toisia vastaan joko epäsuoraa tai suoraa väkivaltaa käyttäen, arvostelee ja tuomitsee viranomaisen toimia tai ryhtyy tekemään vastahuijauksia.

Häpeän tunnetta voi kohdata tämän Omatuen tai ammattilaisen avustuksella. Vaikka kohtaamaton häpeä ei välttämättä katoa nopeasti, voi silti häpeän tunteen kanssa tehdä tuttavuutta. Tällöin se ei ohjaa koko elämää. Vastavoimana häpeälle toimivat itsemyötätunto ja empatia. Omaa häpeää voi lähestyä lempeän sisäisen katseen avulla, jolloin myös kokemus itsestä ja häpeän tunteesta voi alkaa muuttua.


Pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten katsot itseäsi?
  • Miten katsot muita?
  • Mitä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen merkitsee sinulle?
  • Palauta mieleesi jokin turvallinen ja luottamuksellinen läheisesi ja kuvittele, miten hän katsoo sinua. Huomaatko eron oman ja läheisesi katseen välillä?

Harjoitusta tehdessäsi voit katsoa itseäsi peilistä. Kun päätät katsoa itseäsi tuomiten, huomaat kasvojesi ilmeen olevan tiukka. Kun päätät katsoa itseäsi lempeästi, piirteesi pehmenevät. Voimme peiliin katsoessamme nähdä itsemme, sekä luoda itsellemme turvallisen, lempeän katseen toipumisen tueksi.

Häpeän tunteesta voit kuunnella lisää alla olevasta Romanssihuijausten verkossa -podcastin jaksosta.



Jatka osaan 3.3 Rakentava aggressio osana toipumista



Lähteet

Myllyviita, Katja. Häpeän hoito. 2023.

Kujala, Emilia. Tunteella. Häpeä. 2020.